Influenssarokote – kenelle se suositellaan, milloin rokote otetaan ja mitä se ehkäisee

Influenssarokote on tärkein tapa vähentää influenssan ja sen vakavien muotojen riskiä. Rokote ei ole flunssarokote, eikä se suojaa tavalliselta nuhakuumeelta, mutta se voi vähentää influenssaan sairastumista, vakavaa tautia, sairaalahoitoa ja jälkitauteja.

Influenssarokote otetaan yleensä vuosittain ennen influenssakauden alkua. Suomessa kausi ajoittuu tavallisesti syksystä kevääseen, ja rokotuksia tarjotaan usein syksyllä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, neuvoloiden ja yksityisten palveluiden kautta.

Lyhyt vastaus: Influenssarokote suojaa influenssalta ja erityisesti vakavalta influenssataudilta. Suomessa maksuttoman influenssarokotteen saavat muun muassa raskaana olevat, 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö sekä vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri. Rokote otetaan vuosittain, koska influenssavirukset muuttuvat.

Mikä influenssarokote on?

Influenssarokote on rokote, joka on suunniteltu suojaamaan kausittain kiertäviä influenssaviruksia vastaan. Rokotteen koostumus päivitetään säännöllisesti sen mukaan, millaisia influenssaviruksia arvioidaan tulevalla kaudella kiertävän.

Rokote ei aiheuta influenssaa. Pistettävä influenssarokote ei sisällä lisääntymiskykyistä influenssavirusta. Rokotuksen jälkeen voi kuitenkin tulla lieviä ohimeneviä oireita, kuten pistoskohdan arkuutta, lihassärkyä tai pientä lämmönnousua.

Mitä influenssarokote ehkäisee?

Influenssarokote voi:

• vähentää influenssaan sairastumisen riskiä
• lieventää tautia, jos sairastut rokotuksesta huolimatta
• vähentää vakavan influenssan riskiä
• vähentää sairaalahoidon riskiä erityisesti riskiryhmillä
• suojata raskaana olevaa ja syntyvää lasta
• vähentää influenssan leviämistä riskiryhmiin
• vähentää influenssan jälkitautien riskiä

Rokote ei suojaa kaikilta hengitystieinfektioilta. Rokotettu voi edelleen sairastua tavalliseen flunssaan, koronaan tai muuhun hengitystieinfektioon.

Kenelle influenssarokotetta suositellaan?

Influenssarokote on erityisen tärkeä henkilöille, joilla influenssa voi aiheuttaa vakavan taudin tai joiden rokottamisesta on merkittävää hyötyä heidän itsensä tai läheisten suojaamiseksi.

Suomessa maksuttoman influenssarokotteen saavat THL:n ohjeiden mukaan muun muassa:

• raskaana olevat
• kaikki 65 vuotta täyttäneet
• alle 7-vuotiaat lapset
• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö
• vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri

Tarkat rokotusryhmät ja käytännön ajanvaraus voivat vaihdella kausittain ja alueittain. Ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa omalta hyvinvointialueelta, neuvolasta, työterveyshuollosta tai THL:n ohjeista.

Riskiryhmät – kenelle influenssa voi olla vakavampi?

Influenssa voi olla tavallista vaarallisempi, jos elimistön puolustuskyky on heikentynyt tai perussairaus lisää vakavan taudin riskiä.

Riskiryhmiin voivat kuulua esimerkiksi:

• 65 vuotta täyttäneet
• raskaana olevat
• pienet lapset
• sydänsairautta sairastavat
• keuhkosairautta tai astmaa sairastavat
• diabetesta sairastavat
• munuais- tai maksasairautta sairastavat
• immuunipuutteiset
• syöpää sairastavat tai syöpähoitoja saavat
• vastustuskykyä heikentävää lääkitystä käyttävät
• pitkäaikaissairaat

Jos et ole varma, kuulutko riskiryhmään, kysy omasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, neuvolasta tai hoitavasta yksiköstä.

Influenssarokote lapselle

Alle 7-vuotiaat lapset kuuluvat Suomessa maksuttoman influenssarokotuksen piiriin. Lapsilla influenssa voi aiheuttaa korkean kuumeen, voimakasta väsymystä, yskää, särkyjä ja joskus jälkitauteja, kuten korvatulehduksen tai keuhkokuumeen.

Pienet lapset myös levittävät hengitystieinfektioita helposti perheessä ja päiväkodissa. Lapsen rokottaminen voi suojata sekä lasta itseään että lähipiirin riskiryhmäläisiä.

Lapsille voidaan käyttää ikään sopivaa influenssarokotetta. Joissakin ikäryhmissä vaihtoehtona voi olla nenäsumuterokote, jos se sopii lapselle ja sitä on saatavilla.

Influenssarokote raskaana olevalle

Raskaana oleville influenssarokotetta suositellaan, koska raskaus lisää vakavan influenssan riskiä. Rokote suojaa raskaana olevaa ja voi antaa suojaa myös vastasyntyneelle ensimmäisten elinkuukausien ajaksi.

Rokotteen voi ottaa raskauden aikana. Jos olet raskaana ja mietit rokotusta, kysy neuvolasta tai terveydenhuollosta oman tilanteesi mukainen ohje.

Influenssarokote ikääntyneille

65 vuotta täyttäneet saavat Suomessa influenssarokotteen maksutta. Iän myötä influenssan jälkitautien, sairaalahoidon ja vakavan taudin riski kasvaa.

Ikääntyneillä influenssa ei aina näytä samalta kuin nuoremmilla. Kuume voi olla vähäisempi, mutta yleistilan lasku, sekavuus, kaatumiset, ruokahaluttomuus tai perussairauksien paheneminen voivat olla merkkejä vakavammasta infektiosta.

Miksi influenssarokote otetaan joka vuosi?

Influenssarokote otetaan vuosittain kahdesta syystä:

1. Influenssavirukset muuttuvat kaudesta toiseen.
2. Rokotteen antama suoja heikkenee ajan myötä.

Siksi edellisen vuoden rokote ei välttämättä anna riittävää suojaa seuraavalla influenssakaudella.

Milloin influenssarokote kannattaa ottaa?

Influenssarokote kannattaa ottaa ennen influenssakauden alkua, yleensä syksyllä tai alkutalvesta. Suoja kehittyy tavallisesti noin parissa viikossa rokotuksen jälkeen.

Rokote voidaan ottaa myöhemminkin kauden aikana, jos influenssaa on vielä liikkeellä ja rokottaminen on muuten ajankohtaista.

Voiko influenssarokotteen ottaa flunssaisena?

Lievä nuha tai vähäinen flunssaoire ei yleensä estä rokotusta, jos yleisvointi on hyvä eikä kuumetta ole. Kuumeisena tai selvästi sairaana rokotusta yleensä siirretään, kunnes olo on parantunut.

Jos olet epävarma, kysy rokotuspaikasta tai terveydenhuollosta ennen rokotusta.

Voiko influenssarokote aiheuttaa influenssan?

Pistettävä influenssarokote ei aiheuta influenssaa, koska se ei sisällä lisääntymiskykyistä influenssavirusta. Rokotuksen jälkeen voi kuitenkin tulla ohimeneviä oireita, jotka muistuttavat lievää sairastumista.

Tavallisia rokotusreaktioita ovat:

• pistoskohdan kipu tai punoitus
• lihassärky
• päänsärky
• väsymys
• lievä lämmönnousu

Nämä oireet menevät yleensä ohi parissa päivässä.

Mitä haittavaikutuksia influenssarokotteella voi olla?

Influenssarokote on yleensä hyvin siedetty. Tavallisimmat haitat ovat lieviä ja ohimeneviä. Vakavat allergiset reaktiot ovat harvinaisia, mutta rokotuspaikoissa osataan varautua niihin.

Hakeudu hoitoon heti, jos rokotuksen jälkeen ilmenee esimerkiksi hengitysvaikeutta, kasvojen tai kurkun turpoamista, voimakasta nokkosihottumaa, pyörtymisen tunnetta tai nopeasti pahenevia oireita.

Kenelle influenssarokote ei sovi?

Influenssarokote sopii useimmille, mutta rokotustilanteessa tulee kertoa, jos:

• olet saanut aiemmasta influenssarokotteesta vakavan allergisen reaktion
• sinulla on ollut anafylaksia rokotteen ainesosalle
• olet parhaillaan kuumeinen tai selvästi sairaana
• sinulla on vaikea immuunipuutteisuus ja harkitaan elävää heikennettyä nenäsumuterokotetta
• rokotuksen sopivuudesta on aiemmin annettu erityisohje

Lievä kananmuna-allergia ei yleensä estä influenssarokotusta, mutta aiemmista vakavista allergisista reaktioista tulee aina kertoa terveydenhuollolle.

Pistettävä rokote vai nenäsumuterokote?

Influenssarokotteita on erilaisia. Useimmille annetaan pistettävä rokote. Lapsilla vaihtoehtona voi joissakin tilanteissa olla nenäsumutteena annettava rokote.

Oma rokotuspaikka kertoo, mikä rokote on käytössä ja kenelle se sopii.

Saako influenssarokotteen samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa?

Influenssarokote voidaan monissa tilanteissa antaa samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa, esimerkiksi kausittaisen koronarokotteen kanssa, jos molemmat ovat ajankohtaisia. Käytännöt voivat vaihdella rokotuspaikan ja kausikohtaisten ohjeiden mukaan.

Kerro rokotustilanteessa, mitä rokotteita olet hiljattain saanut ja onko sinulla aiempia rokotusreaktioita.

Tarvitseeko terve aikuinen influenssarokotteen?

Terve työikäinen aikuinen ei aina kuulu maksuttoman rokotuksen kohderyhmään, mutta rokotteen voi usein ottaa omakustanteisesti tai työterveyshuollon kautta. Rokote voi olla hyödyllinen, jos haluat vähentää influenssariskiä tai jos lähipiirissä on riskiryhmään kuuluva henkilö.

Influenssarokote ei poista sairastumisen mahdollisuutta kokonaan, mutta se voi pienentää riskiä ja lieventää tautia.

Influenssarokote ja lähipiirin suojaaminen

Rokotuksesta voi olla hyötyä myös silloin, kun omassa lähipiirissä on henkilö, jolle influenssa voisi olla vaarallinen. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi:

• alle 6 kuukauden ikäiset vauvat, joita ei voida vielä rokottaa
• iäkkäät
• raskaana olevat
• immuunipuutteiset
• vakavaa sydän- tai keuhkosairautta sairastavat
• henkilöt, joille rokotetta ei voida antaa

Lähipiirin rokottaminen voi vähentää influenssan kulkeutumista haavoittuville henkilöille.

Mistä influenssarokotteen saa?

Influenssarokotteen voi saada esimerkiksi:

• hyvinvointialueen rokotuspisteestä
• neuvolasta
• kouluterveydenhuollosta
• työterveyshuollosta
• terveyskeskuksesta
• yksityiseltä lääkäriasemalta tai rokotuspalvelusta
• joissakin tapauksissa apteekin rokotuspalvelusta, jos alueella sellainen on tarjolla

Maksuttoman rokotuksen käytännöt, ajanvaraus ja rokotuspaikat vaihtelevat alueittain. Tarkista ajankohtaiset ohjeet omalta hyvinvointialueeltasi.

Influenssarokotteen teho

Influenssarokotteen teho vaihtelee kausittain. Tehoon vaikuttaa esimerkiksi se, kuinka hyvin rokotteen viruskannat vastaavat kaudella kiertäviä influenssaviruksia sekä rokotettavan ikä ja terveydentila.

Vaikka rokote ei estä kaikkia tartuntoja, se voi silti suojata vakavalta taudilta ja jälkitaudeilta. Tämä on erityisen tärkeää riskiryhmille.

Usein kysyttyä influenssarokotteesta

Onko influenssarokote sama kuin flunssarokote?

Ei. Influenssarokote suojaa influenssaviruksia vastaan, mutta se ei suojaa tavalliselta flunssalta eli nuhakuumeelta. Flunssaa aiheuttavat monet muut virukset.

Kenelle influenssarokote on maksuton?

Suomessa maksuttoman influenssarokotteen saavat muun muassa raskaana olevat, 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat lapset, sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö sekä vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri. Ryhmät ja käytännöt kannattaa tarkistaa ajantasaisista THL:n ja oman hyvinvointialueen ohjeista.

Milloin influenssarokote kannattaa ottaa?

Influenssarokote kannattaa ottaa yleensä syksyllä tai alkutalvesta ennen influenssakauden huippua. Suoja kehittyy tavallisesti noin kahdessa viikossa. Rokotteen voi ottaa myös myöhemmin kauden aikana, jos influenssaa on edelleen liikkeellä.

Voiko influenssarokote aiheuttaa influenssan?

Pistettävä influenssarokote ei voi aiheuttaa influenssaa, koska se ei sisällä lisääntymiskykyistä influenssavirusta. Rokotuksen jälkeen voi tulla lieviä ohimeneviä oireita, kuten pistoskohdan arkuutta, väsymystä tai pientä lämmönnousua.

Voiko influenssarokotteen ottaa raskaana?

Kyllä. Influenssarokotetta suositellaan raskaana oleville, koska raskaus lisää vakavan influenssan riskiä. Rokote voi suojata myös vastasyntynyttä ensimmäisten elinkuukausien aikana.

Voiko influenssarokotteen ottaa flunssaisena?

Lievä nuha tai vähäinen flunssaoire ei yleensä estä rokotusta, jos olo on muuten hyvä eikä kuumetta ole. Kuumeisena tai selvästi sairaana rokotusta yleensä siirretään.

Tarvitseeko influenssarokote ottaa joka vuosi?

Kyllä, jos rokotus kuuluu suosituksiin tai haluat suojautua influenssalta. Influenssavirukset muuttuvat ja rokotteen antama suoja heikkenee ajan myötä, joten rokote otetaan vuosittain.

Yhteenveto

Influenssarokote vähentää influenssan ja erityisesti vakavan influenssataudin riskiä. Se on tärkeä etenkin riskiryhmille, 65 vuotta täyttäneille, raskaana oleville, pienille lapsille, terveydenhuollon henkilöstölle sekä vakavalle influenssalle alttiiden lähipiirille.

Rokote kannattaa ottaa vuosittain ennen influenssakauden alkua. Se ei suojaa tavalliselta flunssalta, mutta voi vähentää influenssaan sairastumista, taudin vakavuutta ja jälkitautien riskiä.