Riskiryhmät – kenelle flunssa ja influenssa voivat olla tavallista vakavampia?
Useimmille perusterveille ihmisille flunssa on lievä hengitystieinfektio ja influenssakin paranee usein kotihoidolla. Joillekin ihmisille hengitystieinfektiot voivat kuitenkin aiheuttaa tavallista suuremman riskin jälkitaudeille, sairaalahoidolle tai perussairauden pahenemiselle.
Riskiryhmään kuuluminen ei tarkoita, että jokainen flunssa tai influenssa olisi vaarallinen. Se tarkoittaa, että oireita kannattaa seurata tarkemmin ja terveydenhuoltoon kannattaa olla yhteydessä herkemmin, jos vointi heikkenee tai oireet ovat voimakkaat.
Mitä riskiryhmä tarkoittaa?
Riskiryhmällä tarkoitetaan henkilöitä, joilla infektio voi aiheuttaa tavallista vakavamman taudin tai suuremman jälkitautien riskin. Flunssa, influenssa ja muut hengitystieinfektiot voivat kuormittaa elimistöä, lisätä nestehukkaa, pahentaa perussairauksia tai altistaa bakteerijälkitaudeille.
Riskiryhmään kuuluminen voi johtua esimerkiksi iästä, raskaudesta, perussairaudesta, lääkityksestä tai heikentyneestä vastustuskyvystä.
Keitä flunssan ja influenssan riskiryhmiin kuuluu?
Riskiryhmiin voivat kuulua esimerkiksi:
- 65 vuotta täyttäneet
- raskaana olevat
- pienet lapset, erityisesti alle 2-vuotiaat
- vauvat, erityisesti alle 3 kuukauden ikäiset kuumeiset vauvat
- sydänsairautta sairastavat
- keuhkosairautta tai astmaa sairastavat
- diabetesta sairastavat
- munuaissairautta sairastavat
- maksasairautta sairastavat
- immuunipuutteiset
- syöpähoitoja saavat
- elinsiirron saaneet
- vastustuskykyä heikentävää lääkitystä käyttävät
- neurologisia sairauksia sairastavat, jos hengitystoiminta tai yskiminen on heikentynyt
- henkilöt, joilla on merkittävä ylipaino
- hoivakodeissa tai laitoksissa asuvat
Tarkka riskiryhmämäärittely voi vaihdella infektion, rokotussuositusten ja henkilön oman tilanteen mukaan. Jos et ole varma, kuulutko riskiryhmään, kysy neuvoa omasta terveydenhuollosta.
Miksi influenssa on riskiryhmille erityisen tärkeä?
Influenssa on yleensä tavallista flunssaa rajumpi tauti. Se voi alkaa äkillisesti korkealla kuumeella, lihassäryllä, päänsäryllä, kuivalla yskällä ja voimakkaalla väsymyksellä.
Riskiryhmillä influenssa voi:
- aiheuttaa vaikeamman taudin
- johtaa keuhkokuumeeseen tai muuhun jälkitautiin
- pahentaa sydän-, keuhko- tai aineenvaihduntasairautta
- aiheuttaa nestehukkaa ja yleistilan laskua
- lisätä sairaalahoidon tarvetta
- olla vaarallinen raskauden aikana
Siksi influenssarokote ja varhainen yhteys terveydenhuoltoon ovat riskiryhmille tärkeitä.
Flunssa riskiryhmällä
Tavallinen flunssa on usein lievempi kuin influenssa, mutta riskiryhmään kuuluvalla myös flunssa voi aiheuttaa enemmän oireita tai pahentaa perussairautta. Esimerkiksi astmaa sairastavalla flunssa voi lisätä yskää, vinkunaa ja hengenahdistusta.
Riskiryhmään kuuluvan kannattaa seurata erityisesti:
- hengitystä
- kuumeen kestoa
- yleisvointia
- juomista ja virtsaamista
- perussairauden oireita
- oireiden pahenemista uudelleen
Ikääntyneet
Ikääntyneillä hengitystieinfektiot voivat aiheuttaa tavallista herkemmin yleistilan laskua, kuivumista, sekavuutta, kaatumisia ja perussairauksien pahenemista. Kuume ei aina nouse korkeaksi, vaikka infektio olisi vakava.
Ikääntyneen kohdalla huolestuttavia merkkejä ovat:
- äkillinen sekavuus
- poikkeava väsymys tai voimattomuus
- ruokahalun tai juomisen selvä väheneminen
- hengitysvaikeus
- kaatuminen tai toimintakyvyn nopea lasku
- rintakipu
- kuume tai alilämpö yhdessä huonon yleisvoinnin kanssa
Raskaana olevat
Raskauden aikana elimistö muuttuu tavalla, joka voi lisätä vaikean influenssan riskiä. Influenssa voi kuormittaa raskaana olevaa ja joissakin tilanteissa vaikuttaa myös sikiön hyvinvointiin.
Raskaana olevan kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon, jos hänellä on influenssaan sopivia oireita, korkea kuume, hengitysvaikeutta, voimakas heikotus tai huoli omasta voinnista. Lääkkeiden käytöstä raskauden aikana kannattaa aina varmistaa ohje apteekista, neuvolasta tai lääkäriltä.
Lapset ja vauvat
Lapset sairastavat hengitystieinfektioita usein, ja suurin osa paranee kotona. Pienillä lapsilla ja vauvoilla oireet voivat kuitenkin vaikuttaa nopeasti juomiseen, hengitykseen ja vireystilaan.
Lapsen kanssa tulee hakeutua arvioon, jos:
- hengitys vaikeutuu
- lapsi ei juo riittävästi
- lapsi on poikkeuksellisen väsynyt, veltto tai sekava
- kuume kestää yli 5 vuorokautta
- oireet pahenevat uudelleen
- lapsella on voimakasta kipua
- alle 3 kuukauden ikäisellä vauvalla on kuumetta
Vauvan kohdalla erityisesti hengitys, syöminen, märät vaipat ja vireystila ovat tärkeitä seurattavia asioita.
Astma ja keuhkosairaudet
Flunssa ja influenssa voivat pahentaa astmaa ja muita keuhkosairauksia. Hengitystieinfektio voi lisätä yskää, limaisuutta, vinkuvaa hengitystä ja hengenahdistusta.
Astmaa tai keuhkosairautta sairastavan kannattaa hakea arviota, jos:
- hengitys vaikeutuu
- avaavan lääkkeen tarve lisääntyy selvästi
- lääkitys ei helpota normaalisti
- yskä tai limaisuus pahenee voimakkaasti
- kuume pitkittyy
- hapenpuutteen tunne lisääntyy
Noudata omaa hoitosuunnitelmaa ja kysy tarvittaessa ohje terveydenhuollosta.
Sydänsairaudet
Influenssa ja kuumeinen infektio voivat kuormittaa sydäntä. Sydänsairautta sairastavalla infektio voi lisätä rintakipua, hengenahdistusta, rytmihäiriötuntemuksia, turvotuksia tai voimakasta uupumusta.
Hakeudu kiireelliseen arvioon, jos infektioon liittyy:
- rintakipua
- hengenahdistusta levossa
- pyörtymistä tai voimakasta huimausta
- poikkeavia rytmihäiriötuntemuksia
- nopeasti pahenevaa turvotusta
- sinertävyyttä tai selvä yleistilan lasku
Diabetes
Kuumeinen infektio voi vaikuttaa verensokeriin ja lisätä nesteen tarvetta. Diabetesta sairastavan kannattaa noudattaa omaa sairauspäiväohjettaan ja seurata verensokeria tavallista tarkemmin.
Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos:
- verensokeri pysyy poikkeavana ohjeista huolimatta
- et pysty juomaan tai syömään
- oksentelu jatkuu
- kuivumisen merkit huolestuttavat
- yleisvointi heikkenee
- sinulla on ketoaineita tai niiden epäily
Immuunipuutteiset, neurologiset sairaudet ja vastustuskykyä heikentävä lääkitys
Immuunipuutteisella infektio voi edetä poikkeavasti, eikä kuume tai tulehdusoire aina näy samalla tavalla kuin muilla. Vastustuskykyä voivat heikentää esimerkiksi tietyt sairaudet, syöpähoidot, elinsiirron jälkeinen lääkitys, biologiset lääkkeet tai suuriannoksinen kortisoni.
Myös osa pitkäaikaissairauksista voi tehdä flunssasta, influenssasta, koronasta ja muista hengitystieinfektioista tavallista riskialttiimpia. Esimerkiksi MS-taudissa infektiot ja kuume voivat korostaa vanhoja neurologisia oireita, ja tulehdukset voivat joillakin altistaa pahenemisvaiheille. Siksi infektioiden ehkäisy on tärkeää paitsi sairastuneelle itselleen myös hänen lähipiirilleen.
Immuunipuutteisen tai muuten riskiryhmään kuuluvan kannattaa kysyä omasta hoitopaikasta etukäteen, miten flunssa-, influenssa-, korona- ja muiden infektio-oireiden kanssa tulee toimia. Yhteyttä terveydenhuoltoon kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä, jos kuume nousee, hengitys vaikeutuu, yleisvointi heikkenee, perussairauden oireet pahenevat tai infektio-oireet ovat poikkeavia.
Tartuntojen ehkäisy on erityisen tärkeää influenssa- ja flunssakausina. Riskiryhmään kuuluvan ja hänen läheistensä kannattaa harkita maskin käyttöä kodin ulkopuolella erityisesti ruuhkaisissa sisätiloissa, terveydenhuollossa, joukkoliikenteessä ja tilanteissa, joissa lähikontakteja ei voi välttää. Tämä voi vähentää hengitystieinfektioiden tartuntariskiä ja suojaa myös perheen sisällä henkilöitä, joille tavallinenkin infektio voi olla tavallista suurempi rasitus.
Lisäksi läheisten kannattaa välttää vierailuja sairaana, pestä käsiä huolellisesti, yskiä ja aivastaa hihaan tai nenäliinaan sekä huolehtia ajantasaisista rokotuksista oman tilanteen ja terveydenhuollon ohjeiden mukaan.
Riskiryhmän hälytysmerkit
Riskiryhmään kuuluvan tulee hakeutua hoitoon matalalla kynnyksellä, jos ilmenee jokin seuraavista:
- hengitysvaikeus
- rintakipu
- korkea tai pitkittynyt kuume
- kuume laskee mutta nousee uudelleen
- oireet pahenevat uudelleen jo helpottamisen jälkeen
- sekavuus tai poikkeava uneliaisuus
- voimakas heikotus
- juominen ei onnistu
- virtsaaminen vähenee selvästi
- yskit verta
- perussairauden oireet pahenevat
- lapsi tai vauva on veltto, ei juo tai hengittää työläästi
Milloin riskiryhmään kuuluvan kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon?
Yhteyttä kannattaa ottaa herkemmin kuin perusterveen aikuisen kohdalla, erityisesti jos kyse on influenssaan sopivasta äkillisestä taudista.
Ota yhteyttä, jos:
- sairastut äkillisesti korkeaan kuumeeseen ja voimakkaaseen särkyyn
- sinulla on influenssaan sopivia oireita ja kuulut riskiryhmään
- tarvitset ohjeen viruslääkityksen arviointiin
- oma perussairaus pahenee infektion aikana
- oireet eivät ala helpottaa odotetusti
- sinulla on epävarmuutta lääkkeiden käytöstä infektion aikana
Influenssan viruslääkitys voi joissakin tilanteissa tulla kyseeseen lääkärin arvion perusteella, etenkin riskiryhmillä ja varhain oireiden alettua.
Influenssarokote riskiryhmille
Influenssarokote on tärkeä riskiryhmille, koska se vähentää influenssan ja erityisesti vakavan influenssan riskiä. Rokote ei suojaa tavalliselta flunssalta, mutta se voi vähentää influenssan aiheuttamia jälkitauteja ja sairaalahoidon tarvetta.
Suomessa maksuttoman influenssarokotteen saavat muun muassa monet riskiryhmiin kuuluvat, 65 vuotta täyttäneet, raskaana olevat, alle 7-vuotiaat lapset sekä vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri. Tarkat rokotusryhmät ja ajanvaraus kannattaa tarkistaa omalta hyvinvointialueelta tai THL:n ajantasaisista ohjeista.
Lähipiirin merkitys
Riskiryhmään kuuluvaa voi suojata myös lähipiirin toiminta. Tämä on erityisen tärkeää, jos riskiryhmäläinen ei voi itse ottaa rokotetta tai rokote ei anna hänelle riittävää suojaa.
Läheiset voivat vähentää tartuntariskiä näin:
- ottamalla influenssarokotteen, jos se on suositeltu
- pesemällä kädet usein
- välttämällä vierailuja sairaana
- yskimällä ja aivastamalla hihaan tai nenäliinaan
- käyttämällä maskia tilanteissa, joissa se on tarpeen tai suositeltu
- tuulettamalla ja vähentämällä lähikontakteja infektion aikana
Riskiryhmään kuuluvan kotihoito flunssassa ja influenssassa
Kotihoito voi riittää lievissä oireissa, jos yleisvointi on hyvä eikä hengitys vaikeudu. Riskiryhmään kuuluvan kannattaa kuitenkin seurata vointia tarkemmin.
Kotihoidossa tärkeää on:
- lepo
- riittävä juominen
- kuumeen ja kivun hoito turvallisella lääkkeellä
- perussairauden lääkityksen noudattaminen
- omien sairauspäiväohjeiden seuraaminen
- oireiden kirjaaminen tarvittaessa
- matala kynnys yhteydenottoon, jos vointi muuttuu
Lääkkeiden sopivuus kannattaa varmistaa, jos sinulla on perussairauksia, käytät useita lääkkeitä, olet raskaana tai sinulla on munuais-, maksa-, vatsa- tai sydänsairaus.
Usein kysyttyä riskiryhmistä
Ketkä kuuluvat influenssan riskiryhmiin?
Riskiryhmiin voivat kuulua esimerkiksi ikääntyneet, raskaana olevat, pienet lapset, pitkäaikaissairaat, immuunipuutteiset sekä sydän-, keuhko-, munuais-, maksa- tai aineenvaihduntasairauksia sairastavat. Tarkka määrittely riippuu omasta terveydentilasta ja ajankohtaisista suosituksista.
Pitääkö riskiryhmään kuuluvan mennä lääkäriin jokaisesta flunssasta?
Ei välttämättä. Lievää flunssaa voi usein seurata kotona, jos yleisvointi on hyvä, hengitys on normaalia ja oireet helpottavat. Riskiryhmään kuuluvan kannattaa kuitenkin hakea arviota matalammalla kynnyksellä, jos kuume on korkea, hengitys vaikeutuu, yleistila heikkenee tai perussairaus pahenee.
Miksi influenssarokote on tärkeä riskiryhmille?
Influenssarokote vähentää influenssan ja erityisesti vakavan influenssataudin riskiä. Riskiryhmillä influenssa voi aiheuttaa jälkitauteja, sairaalahoidon tarvetta tai perussairauden pahenemista.
Milloin riskiryhmään kuuluvan pitää hakeutua kiireellisesti hoitoon?
Kiireellistä hoitoa tarvitaan, jos ilmenee hengenahdistusta, rintakipua, sekavuutta, sinertävyyttä, voimakasta heikotusta, nopeasti heikkenevä vointi, vaikea kuivuminen tai lapsella/vauvalla työläs hengitys.
Voiko flunssa pahentaa perussairautta?
Kyllä. Hengitystieinfektio voi pahentaa esimerkiksi astmaa, keuhkosairautta, sydänsairautta tai diabetesta. Siksi omaa sairautta ja sen oireita kannattaa seurata infektion aikana tavallista tarkemmin.
Mitä riskiryhmään kuuluvan kannattaa tehdä influenssaoireiden alkaessa?
Jos oireet alkavat äkillisesti korkealla kuumeella, lihassäryllä, voimakkaalla väsymyksellä ja yskällä, riskiryhmään kuuluvan kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Lääkäri voi arvioida, tarvitaanko lisätutkimuksia tai viruslääkitystä.
Yhteenveto
Riskiryhmään kuuluvilla flunssa ja erityisesti influenssa voivat aiheuttaa tavallista enemmän komplikaatioita. Tärkeimpiä riskiryhmiä ovat ikääntyneet, raskaana olevat, pienet lapset, pitkäaikaissairaat, immuunipuutteiset ja henkilöt, joiden perussairaus voi pahentua infektion aikana.
Riskiryhmään kuuluvan kannattaa seurata hengitystä, kuumetta, yleisvointia, juomista ja perussairauden oireita. Hakeudu hoitoon matalalla kynnyksellä, jos hengitys vaikeutuu, kuume pitkittyy, yleistila heikkenee tai oireet pahenevat uudelleen.