Milloin lääkäriin flunssan, influenssan tai hengitystieoireiden takia?
Milloin lääkäriin flunssan, influenssan tai hengitystieoireiden takia?
Flunssa ja muut lievät hengitystieinfektiot paranevat usein kotihoidolla. Hoidon arvioon kannattaa kuitenkin hakeutua, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät, pahenevat uudelleen tai sairastunut kuuluu riskiryhmään.
Tärkeää: Tämä opas tarjoaa yleistä terveystietoa. Se ei tee diagnoosia eikä korvaa lääkärin, päivystyksen, neuvolan, terveysaseman tai muun terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Jos olet epävarma oireiden vakavuudesta, ota yhteys omaan terveysasemaan, päivystysapuun tai hätätapauksessa hätänumeroon 112.
Hakeudu nopeasti hoitoon näissä tilanteissa
Hengitystieinfektion aikana tärkeimpiä varoitusmerkkejä ovat hengitysvaikeus, voimakas yleistilan lasku, rintakipu, sekavuus ja sinertävyys. Nämä eivät ole tavallisen lievän flunssan oireita.
Hakeudu kiireellisesti hoidon arvioon, jos sinulla tai sairastuneella on:
- hengitysvaikeutta tai poikkeavaa hengityksen raskautta
- nopeaa, pinnallista tai selvästi työlästä hengitystä
- rintakipua tai puristavaa tunnetta rinnassa
- sinertävät huulet, kasvot tai sormet
- sekavuutta, poikkeavaa uneliaisuutta tai vaikeutta pysyä hereillä
- voimakas yleistilan lasku
- verisiä ysköksiä
- kova kipu, joka ei helpota tavanomaisilla itsehoitokeinoilla
- oireiden nopea paheneminen
Jos oireet ovat äkillisiä, voimakkaita tai hengitys on selvästi vaikeutunut, kyse voi olla päivystyksellisestä tilanteesta.
Milloin tavallinen flunssa vaatii lääkärin arviota?
Tavallinen flunssa voi aiheuttaa nuhaa, tukkoisuutta, kurkkukipua, yskää, lievää kuumetta ja väsymystä. Usein oireet helpottavat vähitellen noin 1–2 viikon aikana. Arvioon kannattaa hakeutua, jos tauti ei etene tavanomaisesti.
Hakeudu arvioon, jos:
- flunssa pitkittyy selvästi yli kahden viikon
- oireet pahenevat uudelleen jo alkaneen paranemisen jälkeen
- kuume jatkuu pitkään tai nousee uudelleen
- yleisvointi heikkenee sen sijaan, että se paranisi
- yskä pitkittyy, pahenee tai siihen liittyy hengenahdistusta
- kurkkukipu on voimakas, pitkittynyt tai nieleminen vaikeutuu
- poskiontelokipu, otsakipu tai hammassärky jatkuu useita päiviä
- korvakipu on voimakas tai siihen liittyy kuumetta
- sairastunut kuuluu riskiryhmään
Milloin kuumeen takia lääkäriin?
Kuume on tavallinen infektio-oire. Pelkkä kuumelukema ei aina kerro taudin vakavuutta, vaan tärkeää on arvioida yleisvointia, hengitystä, juomista, kipua ja oireiden kestoa.
Aikuisen kannattaa hakeutua arvioon, jos:
- kuume on korkea ja yleisvointi on selvästi huono
- kuume pitkittyy tai palaa uudelleen paranemisen jälkeen
- kuumeeseen liittyy hengitysvaikeutta, rintakipua tai sekavuutta
- kuumeeseen liittyy voimakas päänsärky, niskajäykkyys tai poikkeava ihottuma
- kuumeinen henkilö kuuluu riskiryhmään
- vointi huononee nopeasti
Lapsen kuume vaatii erityistä huomiota, jos:
- alle 3 kuukauden ikäisellä vauvalla on kuumetta
- lapsi on poikkeuksellisen väsynyt, sekava, veltto tai vaikeasti heräteltävä
- lapsen hengitys on tiheää, raskasta tai vinkuvaa
- lapsi ei juo tai virtsaaminen vähenee selvästi
- kuume pitkittyy
- kuumeeseen liittyy voimakas kipu, korvasärky, vatsakipu tai päänsärky
- ihoon ilmestyy poikkeavia mustelmia tai pieniä punaisia pisteitä
Milloin yskän takia lääkäriin?
Yskä on tavallinen flunssan ja hengitystieinfektion oire. Se voi jatkua flunssan jälkeenkin, vaikka muu olo on jo parantunut. Arvioon kannattaa hakeutua, jos yskään liittyy varoitusmerkkejä tai se pitkittyy selvästi.
Hakeudu arvioon, jos yskään liittyy:
- hengitysvaikeutta
- rintakipua
- verisiä ysköksiä
- korkea tai pitkittyvä kuume
- voimakas yleistilan lasku
- vinkuva hengitys
- yskän selvä paheneminen
- yskä, joka jatkuu useita viikkoja ilman paranemista
Lapsella yskä vaatii herkemmin arviota, jos hengitys muuttuu työlääksi, lapsi on kuumeinen ja huonovointinen, yskä on poikkeuksellisen voimakasta tai yskä jatkuu pitkään.
Milloin hengenahdistuksen takia lääkäriin?
Hengenahdistus ei ole tavallisen lievän flunssan normaali oire. Jos hengitys vaikeutuu, oireeseen kannattaa suhtautua vakavasti.
Hakeudu nopeasti hoitoon, jos:
- hengittäminen tuntuu työläältä levossa
- et pysty puhumaan kokonaisia lauseita hengästymättä
- hengitys on nopeaa, pinnallista tai vinkuvaa
- rintakehässä on kipua tai puristusta
- huulet tai kasvot sinertävät
- olo on sekava, heikko tai poikkeavan väsynyt
- lapsi käyttää apulihaksia hengittämiseen tai kylkivälit vetäytyvät sisään
Milloin kurkkukivun takia lääkäriin?
Kurkkukipu on usein flunssan alkuoire, mutta joskus se voi liittyä nielutulehdukseen tai muuhun hoitoa vaativaan tilanteeseen.
Hakeudu arvioon, jos:
- kurkkukipu on erittäin voimakas
- nieleminen on selvästi vaikeaa
- suun avaaminen vaikeutuu
- ääni muuttuu poikkeavaksi tai syljen nieleminen ei onnistu
- kuume on korkea ja olo on hyvin sairas
- kurkkukipu pitkittyy
- kurkkukipuun liittyy ihottumaa, voimakasta kaulan turvotusta tai hengitysvaikeutta
Milloin korvakivun tai poskiontelokivun takia lääkäriin?
Flunssa voi aiheuttaa korvien lukkoisuutta, painetta kasvoissa ja tukkoisuutta. Jos kipu on voimakasta, pitkittyy tai liittyy kuumeeseen, tarvitaan joskus lääkärin arvio.
Korvakivun takia arvioon kannattaa hakeutua, jos:
- kipu on voimakasta
- kipu ei helpota kipulääkkeellä
- lapsi on selvästi kivulias tai heräilee yöllä
- korvasta valuu eritettä
- kuume jatkuu
- kuulo heikkenee selvästi
Poskiontelokivun takia arvioon kannattaa hakeutua, jos:
- poski-, otsa- tai hammassärky jatkuu useita päiviä
- kipu on voimakas tai toispuoleinen
- oireet pahenevat uudelleen paranemisen jälkeen
- kuume jatkuu
- kasvoissa on turvotusta tai silmäoireita
Milloin lapsen flunssan takia lääkäriin?
Lapsen kohdalla tärkeintä on seurata yleisvointia, hengitystä, juomista ja kuumeen kestoa. Pieni lapsi voi huonontua nopeammin kuin aikuinen, ja vauvan oireisiin kannattaa suhtautua herkästi.
Hakeudu nopeasti hoitoon, jos lapsella on:
- hengitysvaikeutta
- tiheää, puuskuttavaa tai vinkuvaa hengitystä
- poikkeavaa väsymystä, velttoutta tai vaikeutta herätä
- sinertävyyttä huulissa tai kasvoissa
- selvä yleistilan lasku
- juominen ei onnistu tai virtsaaminen vähenee selvästi
- alle 3 kuukauden ikäisen vauvan kuume
- vauvan syöminen vaikeutuu selvästi
- voimakas kipu tai poikkeava itkuisuus
Hakeudu arvioon myös, jos:
- lapsen flunssa pitkittyy yli kahden viikon
- lapsen kuume kestää useita päiviä
- lapsella on korkea kuume ja hän väsähtää
- yskä jatkuu pitkään tai pahenee
- lapsi muuttuu kivuliaaksi tai heräilee öisin
- silmät alkavat rähmiä
- epäilet korvatulehdusta tai poskiontelotulehdusta
Riskiryhmät: milloin hakeutua herkemmin arvioon?
Riskiryhmiin kuuluvilla flunssa, influenssa ja muut hengitystieinfektiot voivat aiheuttaa tavallista enemmän huolta. Hoidon arvioon kannattaa hakeutua matalammalla kynnyksellä, jos sairastunut kuuluu riskiryhmään ja oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai pahenevat.
Arvioon kannattaa hakeutua herkemmin, jos sairastunut on:
- iäkäs
- raskaana
- pieni vauva
- pitkäaikaissairas
- astmaa tai muuta keuhkosairautta sairastava
- sydänsairautta sairastava
- diabetesta sairastava
- immuunipuutteinen tai vastustuskykyä heikentävää lääkitystä käyttävä
Riskiryhmäläisen kohdalla myös influenssan mahdollisuus voi olla tärkeä arvioida, koska hoidon tarve voi poiketa tavallisesta flunssasta.
Päivystys vai terveysasema?
Kaikki flunssaoireet eivät vaadi päivystystä. Oikea hoitopaikka riippuu oireiden vakavuudesta ja siitä, kuinka nopeasti arvio tarvitaan.
| Tilanne | Yleinen toimintatapa |
|---|---|
| Lievä nuha, kurkkukipu tai yskä, hyvä yleisvointi | Kotihoito ja seuranta |
| Pitkittynyt yskä, korvakipu tai poskiontelokipu ilman hätäoireita | Terveysasema, työterveys tai ajanvarausvastaanotto |
| Riskiryhmäläisen voimakkaat tai pahenevat oireet | Ota yhteys terveydenhuoltoon matalalla kynnyksellä |
| Hengitysvaikeus, rintakipu, sekavuus, sinertävyys tai voimakas yleistilan lasku | Päivystys tai hätätilanteessa 112 |
| Pienen vauvan kuume tai hengitysvaikeus | Nopea yhteys terveydenhuoltoon |
Jos et ole varma, mihin ottaa yhteyttä, kysy neuvoa omasta terveydenhuollosta tai päivystysavusta. Hätätilanteessa soita 112.
Lue lisää: päivystys vai terveysasema
Mitä tietoja kannattaa kertoa hoitoon hakeutuessa?
Kun otat yhteyttä terveydenhuoltoon, oireiden kuvaaminen selkeästi helpottaa hoidon tarpeen arviointia.
Kerro ainakin:
- milloin oireet alkoivat
- onko kuumetta ja kuinka korkeaksi se on noussut
- onko hengitys vaikeutunut
- millainen yskä on ja onko ysköksiä
- onko rintakipua, sekavuutta tai voimakasta väsymystä
- pystyykö sairastunut juomaan ja virtsaamaan normaalisti
- onko oireet pahentuneet uudelleen
- kuuluuko sairastunut riskiryhmään
- mitä lääkkeitä on käytetty ja onko niistä ollut apua
Usein kysytyt kysymykset
Milloin flunssan takia pitää mennä lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos flunssa pitkittyy selvästi, oireet pahenevat uudelleen, kuume jatkuu pitkään, yskä pahenee, hengitys vaikeutuu tai yleisvointi heikkenee selvästi.
Milloin hengitystieoireiden takia pitää mennä päivystykseen?
Päivystykseen pitää hakeutua nopeasti, jos hengitys vaikeutuu, rintaan sattuu, huulet tai kasvot sinertävät, sairastunut on sekava tai poikkeuksellisen väsynyt tai yleisvointi romahtaa.
Milloin lapsen flunssa vaatii lääkärin arviota?
Lapsi kannattaa viedä arvioon, jos hengitys muuttuu tiheäksi, puuskuttavaksi tai vinkuvaksi, lapsi väsähtää, ei juo riittävästi, kuume pitkittyy, flunssa kestää yli kaksi viikkoa tai vanhemman huoli on selvä.
Onko alle 3 kuukauden ikäisen vauvan kuume aina syy hakeutua hoitoon?
Kyllä. Alle 3 kuukauden ikäisen vauvan kuume vaatii terveydenhuollon arvion nopeasti.
Milloin yskä on huolestuttavaa?
Yskä on huolestuttavaa, jos siihen liittyy hengitysvaikeutta, rintakipua, verisiä ysköksiä, korkea tai pitkittyvä kuume, voimakas yleistilan lasku tai se pitkittyy selvästi ilman paranemista.
Tarvitseeko tavallinen flunssa antibioottia?
Tavallinen flunssa on virusinfektio, eikä antibiootti tehoa viruksiin. Antibiootti voi tulla kyseeseen vain, jos lääkäri epäilee tai toteaa bakteeriperäisen jälkitaudin.
Voiko influenssa vaatia lääkärin arviota?
Kyllä. Influenssa voi olla tavallista flunssaa voimakkaampi tauti. Riskiryhmään kuuluvan, iäkkään, raskaana olevan tai vaikeaoireisen henkilön kannattaa hakeutua arvioon matalammalla kynnyksellä.
Muita artikkeleita
Lähteet ja lisätietoa
Tämän sivun sisältö perustuu yleiseen terveysneuvontaan sekä viranomais- ja asiantuntijalähteiden linjauksiin. Tarkemmat lähteet ja päivitystiedot kootaan sivuston lähdesivulle.
- Terveyskirjasto: flunssa eli nuhakuume
- Terveyskirjasto: flunssa lapsella
- Terveyskirjasto: kuume lapsella
- Terveyskirjasto: pitkittynyt kuume
- Terveyskylä: flunssa lapsella
- THL: hengitystieinfektiot ja influenssa