Selkeä flunssaohje auttaa työpaikkaa läpi kauden

Työnantajan opas flunssa- ja influenssakauteen

Flunssa- ja influenssakausi näkyy työpaikoilla poissaoloina, sijaisjärjestelyinä, kuormituksen vaihteluna ja tartuntariskin kasvuna. Selkeät käytännöt auttavat vähentämään epävarmuutta: työntekijän on helpompi jäädä kotiin sairaana, esihenkilön on helpompi toimia johdonmukaisesti ja työyhteisön tartuntariski pienenee.

Lyhyt vastaus: Työnantajan kannattaa sopia flunssakaudelle selkeät käytännöt sairaana työskentelystä, etätyöstä, poissaoloilmoituksista, hygieniasta, rokotuksista, työterveyden käytöstä ja sisäisestä viestinnästä. Sairasta työntekijää ei pidä kannustaa tulemaan työpaikalle tartuttamaan muita.

Miksi työpaikan flunssaohje kannattaa tehdä?

Flunssa ja influenssa ovat tavallisia, mutta työpaikalla niistä voi syntyä käytännön ongelmia: kuka jää kotiin, milloin voi tehdä etätöitä, miten asiakastyössä toimitaan ja milloin tarvitaan työterveyden arviota.

Selkeä ohje auttaa:

• vähentämään tartuntojen leviämistä työpaikalla
• madaltamaan kynnystä jäädä kotiin sairaana
• yhdenmukaistamaan esihenkilöiden toimintaa
• tukemaan riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä
• vähentämään turhaa epäselvyyttä poissaolokäytännöistä
• suunnittelemaan sijaisuuksia ja työvuoroja paremmin
• viestimään flunssakauden pelisäännöt henkilöstölle ajoissa

Hyvä ohje on käytännöllinen, lyhyt ja helposti löydettävissä.

1. Sovi, milloin sairaana jäädään kotiin

Työntekijän ei pitäisi tulla työpaikalle, jos hän on selvästi sairas, kuumeinen tai tartuttava. Tämä on tärkeää etenkin avokonttoreissa, asiakastyössä, hoiva-alalla, varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja työpaikoilla, joissa on riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Työpaikan ohjeessa kannattaa sanoa selvästi:

• kuumeisena ei tulla työpaikalle
• voimakkaasti yskivänä tai selvästi sairaana jäädään kotiin
• vatsataudin kaltaisissa oireissa noudatetaan erillistä varoaikaa, jos sellainen on työpaikalla käytössä
• oireisena vältetään lähikontakteja, jos työtehtävät voidaan tehdä etänä
• asiakastyössä sairaana työskentelyä arvioidaan erityisen tarkasti

Tavoite ei ole lisätä poissaoloja turhaan, vaan estää tilanne, jossa yksi sairaana tullut työntekijä tartuttaa useita muita.

2. Määrittele etätyön ja sairauspoissaolon ero

Flunssakaudella on hyvä erottaa kaksi tilannetta:

1. Työntekijä on lieväoireinen ja työkykyinen, jolloin etätyö voi olla mahdollinen.
2. Työntekijä on sairas ja tarvitsee lepoa, jolloin kyse on sairauspoissaolosta.

Etätyö ei saa tarkoittaa sitä, että kuumeinen tai selvästi huonovointinen työntekijä tekee töitä puolikuntoisena. Toipuminen voi pitkittyä, jos lepo jää kokonaan pois.

Työpaikan ohjeeseen voi kirjata esimerkiksi:

• lievissä oireissa etätyö voi olla mahdollinen, jos työkyky riittää
• kuumeessa tai selvästi heikossa voinnissa työntekijä lepää
• esihenkilö ei painosta sairaana työskentelyyn
• työntekijä ilmoittaa voinnin muutoksista sovitun käytännön mukaan

3. Tee poissaoloilmoituksesta helppo

Flunssakauden ohjeessa kannattaa kertoa, miten työntekijä ilmoittaa sairastumisesta.

Selkeytä:

• kenelle poissaolosta ilmoitetaan
• millä kanavalla ilmoitus tehdään
• mihin aikaan mennessä ilmoitus tehdään
• kuinka monta päivää omalla ilmoituksella voi olla poissa
• milloin tarvitaan työterveyden tai lääkärin todistus
• miten toimitaan, jos poissaolo pitkittyy

Mitä selkeämpi ohje on, sitä vähemmän työntekijän ja esihenkilön tarvitsee arvailla sairaana.

4. Huolehdi käsihygieniasta ja yskimiskäytännöistä

Flunssakaudella perusasiat ovat usein tehokkaimpia. Työpaikalla kannattaa varmistaa, että hygieniakäytännöt ovat helpot toteuttaa.

Tarkista:

• käsienpesumahdollisuus on kunnossa
• saippuaa ja käsipyyhkeitä on saatavilla
• käsidesiä on tarvittaessa sisääntuloissa, kokoustiloissa ja taukotiloissa
• nenäliinoja ja roskiksia on helposti saatavilla
• työntekijöitä muistutetaan yskimään ja aivastamaan hihaan
• yhteiskäyttöpinnat puhdistetaan säännöllisesti

Ohjeiden pitää olla käytännöllisiä, ei syyllistäviä. Tavoite on tehdä oikeasta toiminnasta helppoa.

5. Vähennä tarpeettomia lähikontakteja kauden huipussa

Kun työpaikalla on paljon hengitystieinfektioita, voidaan tilapäisesti vähentää lähikontakteja.

Mahdollisia keinoja:

• etäkokoukset lähikokousten sijaan
• joustavat työajat ruuhkien välttämiseksi
• etätyö silloin, kun työtehtävä sen sallii
• suurten sisätilaisuuksien harkinta epidemiahuippujen aikana
• parempi ilmanvaihto ja taukotilojen väljyyden huomiointi
• selkeä ohje oireisille vierailijoille ja asiakkaille

Kaikkea ei tarvitse sulkea tai rajoittaa, mutta ruuhkaisissa sisätiloissa tartuntojen riski kasvaa.

6. Huomioi riskiryhmiin kuuluvat työntekijät

Osa työntekijöistä voi kuulua riskiryhmään esimerkiksi iän, raskauden, perussairauden tai immuunipuolustusta heikentävän lääkityksen vuoksi. Työnantajan ei tarvitse eikä pidä kysellä tarpeettomia terveystietoja, mutta työpaikan ohjeessa kannattaa kertoa, että riskiryhmään kuuluva voi olla yhteydessä esihenkilöön tai työterveyteen sopivien järjestelyjen arvioimiseksi.

Mahdollisia järjestelyjä voivat olla:

• etätyömahdollisuus
• työpisteen tai työtehtävän väliaikainen muokkaus
• lähikontaktien vähentäminen
• työterveyden arvio
• rokotuksiin ohjaaminen, jos se kuuluu työntekijän tilanteeseen

Tärkeää on kunnioittaa yksityisyyttä ja käsitellä terveystietoja luottamuksellisesti.

7. Sovi työterveyden rooli

Työterveyshuolto voi tukea työnantajaa flunssa- ja influenssakauden käytännöissä. Työnantajan kannattaa sopia etukäteen, milloin työntekijä ohjataan työterveyteen ja miten henkilöstölle viestitään.

Työterveyden kanssa voidaan sopia esimerkiksi:

• sairauspoissaolotodistusten käytännöistä
• influenssarokotusten järjestämisestä
• riskiryhmien ohjauksesta
• pitkittyneiden oireiden arvioinnista
• työhön paluun tuesta
• esihenkilöiden neuvontakanavista

Työterveyden ohjeet kannattaa tiivistää henkilöstölle helposti ymmärrettävään muotoon.

8. Rokotukset ja influenssakauteen varautuminen

Influenssa voi aiheuttaa työpaikoilla merkittäviä poissaoloja. Työnantaja voi tukea rokotuksiin hakeutumista esimerkiksi tiedottamalla rokotusmahdollisuuksista tai järjestämällä rokotuksia työterveyden kautta.

Ohjeessa voi käsitellä:

• kenelle influenssarokotusta suositellaan
• tarjoaako työnantaja rokotuksen työterveyden kautta
• miten rokotusaika varataan
• milloin rokotuskausi alkaa
• mistä saa lisätietoa

Rokotuksista viestittäessä sävyn kannattaa olla asiallinen ja informatiivinen, ei painostava.

9. Asiakastyö, hoiva, varhaiskasvatus ja muut erityistilanteet

Kaikilla työpaikoilla flunssaohje ei voi olla sama. Erityistä tarkkuutta tarvitaan aloilla, joissa työntekijä kohtaa paljon ihmisiä tai riskiryhmiä.

Tällaisia ympäristöjä ovat esimerkiksi:

• terveydenhuolto ja hoiva
• varhaiskasvatus
• koulut ja oppilaitokset
• asiakaspalvelu
• julkinen liikenne
• ravintola- ja tapahtuma-ala
• työpaikat, joissa on yhteismajoitusta tai tiiviitä työskentelytiloja

Näillä aloilla työnantajan kannattaa sovittaa ohjeet työterveyden, viranomaisohjeiden ja oman toimialan käytäntöjen mukaan.

10. Viestipohja henkilöstölle

Työnantaja voi käyttää esimerkiksi tällaista viestipohjaa:

> Flunssa- ja influenssakauden aikana jää kotiin, jos olet kuumeinen, selvästi sairas tai oireesi haittaavat työkykyä. Jos oireet ovat lieviä ja työtehtäväsi sallivat sen, voit sopia esihenkilön kanssa etätyöstä. Muista hyvä käsihygienia, yski hihaan ja vältä lähikontakteja oireisena. Jos oireesi pitkittyvät, pahenevat tai olet huolissasi voinnistasi, ole yhteydessä työterveyteen sovitun käytännön mukaan.

Viestin voi muokata organisaation omien poissaolo-, etätyö- ja työterveyskäytäntöjen mukaiseksi.

11. Esihenkilön pikaohje flunssakauteen

Esihenkilölle kannattaa antaa lyhyt toimintamalli.

Kun työntekijä ilmoittaa flunssaoireista:

1. Kiitä ilmoituksesta ja varmista, tarvitseeko työntekijä lepoa vai voiko hän tehdä etätyötä.
2. Älä pyydä kuumeista tai selvästi sairasta työntekijää työpaikalle.
3. Kerro poissaolo- tai etätyökäytäntö selkeästi.
4. Ohjaa työterveyteen, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai työntekijä tarvitsee todistuksen.
5. Huolehdi sijaisjärjestelyistä ja työn priorisoinnista.
6. Vältä terveystietojen tarpeetonta jakamista työyhteisölle.

12. Työpaikan flunssaohjeen tarkistuslista

Milloin työntekijä kannattaa ohjata hoidon arvioon?

Työntekijää kannattaa kehottaa olemaan yhteydessä työterveyteen tai terveydenhuoltoon, jos oireisiin liittyy:

• hengitysvaikeus
• rintakipu
• voimakas yleistilan lasku
• korkea tai pitkittynyt kuume
• sekavuus tai poikkeava voimakas uupumus
• oireet helpottavat ensin mutta pahenevat uudelleen
• pitkittyvä tai selvästi paheneva yskä
• riskiryhmään kuuluminen ja selvästi heikentynyt vointi
• epäselvä työkyky tai tarve sairauspoissaolotodistukselle

Kiireellisissä oireissa työntekijää tulee ohjata hakeutumaan välittömästi paikallisten päivystys- ja hätäohjeiden mukaan.

Yhteenveto

Työnantajan flunssaopas auttaa vähentämään tartuntoja, selkeyttämään poissaoloja ja tukemaan työkykyä flunssa- ja influenssakaudella. Tärkeintä on sopia etukäteen, milloin sairaana jäädään kotiin, milloin etätyö on mahdollinen, miten poissaolot ilmoitetaan, miten hygieniasta huolehditaan ja milloin työntekijä ohjataan työterveyteen. Hyvä ohje on selkeä, helposti löydettävä ja koko organisaatiossa yhdenmukainen.

Milloin pitää hakeutua hoitoon?

Hakeudu terveydenhuollon arvioon matalalla kynnyksellä, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai vointi heikkenee selvästi.

• Hengitys vaikeutuu tai ilmenee hengenahdistusta.
• Kuume on korkea, pitkittyy tai palaa uudelleen.
• Yleistila laskee selvästi tai sairastunut on poikkeuksellisen väsynyt.
• Kyseessä on vauva, raskaana oleva, ikääntynyt tai riskiryhmään kuuluva.

Usein kysytyt kysymykset

Milloin työntekijän kannattaa jäädä kotiin flunssassa?

Työntekijän kannattaa jäädä kotiin, jos hän on kuumeinen, selvästi sairas, työkyky on heikentynyt tai oireet voivat tartuttaa muita työpaikalla.

Voiko flunssassa tehdä etätyötä?

Lievissä oireissa etätyö voi olla mahdollinen, jos työkyky riittää. Kuumeisena tai selvästi huonovointisena työntekijän kannattaa levätä eikä tehdä töitä puolikuntoisena.

Mitä työpaikan flunssaohjeessa pitäisi olla?

Ohjeessa kannattaa määritellä sairaana kotiin jääminen, etätyön käyttö, poissaoloilmoitus, työterveyden rooli, hygieniakäytännöt, riskiryhmien huomiointi, rokotuksista viestiminen ja henkilöstöviestinnän kanavat.

Miten työnantaja voi vähentää flunssan leviämistä työpaikalla?

Työnantaja voi vähentää leviämistä kannustamalla sairaana kotiin jäämiseen, mahdollistamalla etätyötä, huolehtimalla käsihygieniasta, vähentämällä tarpeettomia lähikontakteja ja viestimällä ohjeet selkeästi.

Milloin työntekijä kannattaa ohjata työterveyteen?

Työterveyteen kannattaa ohjata, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät, pahenevat uudelleen, työkyky on epäselvä, tarvitaan poissaolotodistus tai työntekijä kuuluu riskiryhmään ja vointi heikkenee.