Opas

Lapsen flunssassa yleisvointi ratkaisee

Käytännön muistilista vanhemmalle: seuraa lapsen hengitystä, juomista, kuumetta, kipua ja jaksamista.

Lyhyt vastaus

Lapsen flunssassa tärkeintä on seurata yleisvointia, hengitystä, juomista, kuumetta ja oireiden kehitystä. Hoidon arvioon pitää hakeutua, jos lapsi hengittää raskaasti, on poikkeuksellisen väsynyt, ei juo, kuume pitkittyy tai oireet pahenevat uudelleen.

Lapsen flunssan muistilista

Lapsen flunssa on useimmiten kotona hoidettava hengitystieinfektio, mutta vanhemman tärkein tehtävä on seurata lapsen yleisvointia. Pelkkä kuumeen numero ei kerro kaikkea: lapsen jaksaminen, hengitys, juominen ja poikkeava väsymys ovat usein tärkeämpiä merkkejä.

Lyhyt vastaus: Lapsen flunssassa seuraa erityisesti hengitystä, juomista, vireyttä, kuumetta, kipua ja oireiden kehitystä. Hakeudu hoidon arvioon, jos lapsi hengittää raskaasti, on poikkeuksellisen väsynyt, ei juo riittävästi, kuume pitkittyy tai oireet pahenevat uudelleen.

Muistilista vanhemmalle

Käy lapsen vointi läpi muutaman kerran päivässä, etenkin jos lapsella on kuumetta, yskää tai selvästi vetämätön olo.

1. Yleisvointi

Seuraa, onko lapsi oma itsensä vai selvästi poikkeava.

Tarkista:

  • jaksaako lapsi olla hereillä normaalisti
  • reagoiko lapsi puheeseen ja kosketukseen tavallisesti
  • kiinnostaako leikki, kirja, ruoka tai juoma edes hetkittäin
  • rauhoittuuko lapsi sylissä tai levossa
  • onko lapsi poikkeuksellisen veltto, sekava tai vaikeasti heräteltävä

Hyvä merkki: lapsi jaksaa välillä leikkiä, katsoa kirjaa tai reagoida normaalisti, vaikka olisi kuumeinen.

Huolestuttava merkki: lapsi on poikkeuksellisen unelias, veltto, sekava tai ei reagoi normaalisti.

2. Hengitys

Hengitys on yksi tärkeimmistä seurattavista asioista lapsen flunssassa.

Tarkista:

  • hengittääkö lapsi tavallista nopeammin
  • näkyykö hengityksessä ponnistelua
  • vetäytyvätkö kylkivälit tai kaulakuoppa sisään hengittäessä
  • kuuluuko hengityksessä vinkunaa tai rohinaa
  • pystyykö lapsi puhumaan, itkemään tai syömään ilman hengästymistä
  • muuttuuko huulten tai kasvojen väri sinertäväksi tai harmaaksi

Hyvä merkki: hengitys on rauhallista, lapsi pystyy puhumaan tai itkemään normaalisti eikä hengitys näytä työläältä.

Huolestuttava merkki: hengitys on raskasta, lapsi käyttää apulihaksia, hengitys vinkuu, lapsi hengästyy levossa tai väri muuttuu sinertäväksi.

3. Juominen ja kuivumisen merkit

Flunssassa ruokahalu voi heikentyä, mutta juominen on tärkeää.

Tarkista:

  • juoko lapsi pieniä määriä säännöllisesti
  • tuleeko virtsaa normaalisti
  • onko suu kuiva
  • itkeekö lapsi kyynelillä
  • onko lapsi poikkeuksellisen väsynyt tai ärtynyt
  • pysyykö neste sisällä vai oksentaako lapsi toistuvasti

Hyvä merkki: lapsi juo ainakin pieniä määriä ja virtsaa tulee päivän aikana.

Huolestuttava merkki: lapsi ei juo, virtsaa tulee selvästi tavallista vähemmän, suu on kuiva tai lapsi on väsähtänyt.

4. Kuume

Kuume on lapsella tavallinen flunssan tai muun infektion oire. Kuumeen korkeus on tärkeä tieto, mutta lapsen vointi ratkaisee paljon.

Tarkista:

  • kuinka korkea kuume on
  • kuinka monta päivää kuume on jatkunut
  • laskeeko kuume välillä ja virkistyykö lapsi
  • liittyykö kuumeeseen niskajäykkyyttä, ihottumaa, hengitysvaikeutta tai sekavuutta
  • onko kyseessä vauva tai pieni lapsi

Hyvä merkki: lapsi virkistyy välillä, juo ja hengittää normaalisti.

Huolestuttava merkki: kuume jatkuu useita päiviä, lapsi on selvästi huonokuntoinen, kuumeeseen liittyy hengitysvaikeutta, niskajäykkyyttä, sekavuutta tai poikkeavaa ihottumaa.

5. Yskä ja limaisuus

Yskä voi jatkua flunssan jälkeenkin, vaikka lapsen yleisvointi muuten paranee.

Tarkista:

  • onko yskä kuivaa vai limaista
  • paheneeko yskä öisin
  • hengästyykö lapsi yskiessä
  • oksentaako lapsi yskänpuuskien vuoksi
  • kuuluuko hengityksessä vinkumista
  • jatkuuko yskä pitkään ilman paranemista

Hyvä merkki: yskä on ärsyttävää, mutta hengitys on rauhallista ja yleisvointi paranee.

Huolestuttava merkki: yskään liittyy hengitysvaikeutta, vinkunaa, sinerrystä, voimakasta uupumista tai pitkään jatkuvaa pahenemista.

6. Nuha ja nenän tukkoisuus

Lapsen nenä voi mennä flunssassa helposti tukkoon, mikä vaikeuttaa nukkumista ja syömistä.

Tarkista:

  • pystyykö lapsi hengittämään nenän tukkoisuudesta huolimatta
  • haittaako tukkoisuus syömistä tai juomista
  • nukkuuko lapsi edes jaksoittain
  • valuuko lima nieluun ja aiheuttaako se yskää
  • liittyykö oireisiin korvakipua tai kasvojen kipua

Kotona voi käyttää ikään sopivaa suolaliuosta tai nenän hellää puhdistusta. Pienten lasten kohdalla noudata aina tuotteen ikärajoja ja käyttöohjeita.

7. Kipu

Lapsi ei aina osaa sanoa, mihin sattuu. Seuraa käyttäytymistä.

Tarkista:

  • valittaako lapsi kurkkukipua, korvakipua, päänsärkyä tai vatsakipua
  • itkeekö lapsi poikkeuksellisen paljon
  • koskeeko korvaan tai poskeen
  • nieleekö lapsi normaalisti
  • pystyykö lapsi nukkumaan

Korvakipu flunssan yhteydessä voi viitata korvatulehdukseen, etenkin jos kipu on voimakasta tai lapsi on selvästi kivulias.

8. Ihottuma ja ihon väri

Kaikki ihottumat eivät ole vaarallisia, mutta flunssan ja kuumeen yhteydessä ihomuutoksia kannattaa seurata.

Tarkista:

  • onko iholla uutta ihottumaa
  • häviääkö punoitus painettaessa
  • onko iholla mustelmaisia tai pistemäisiä verenpurkaumia
  • onko lapsen väri harmaa, kalpea tai sinertävä
  • onko lapsi muuten selvästi huonokuntoinen

Pistemäiset verenpurkaumat, sinerrys, harmaus tai ihottuma yhdessä huonon yleisvoinnin kanssa vaatii kiireellistä arviota.

Milloin lapsi voi olla kotona seurannassa?

Kotiseuranta voi riittää, jos:

  • lapsi hengittää rauhallisesti
  • lapsi juo riittävästi
  • virtsaa tulee
  • lapsi reagoi normaalisti
  • lapsi virkistyy välillä
  • kuume ei jatku poikkeuksellisen pitkään
  • oireet etenevät tavallisen flunssan tapaan
  • vanhemmalla ei ole erityistä huolta lapsen voinnista

Vanhemman huoli on tärkeä merkki. Jos lapsi näyttää poikkeuksellisen sairaalta, hoidon arvioon kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä.

Milloin pitää hakeutua hoidon arvioon?

Hakeudu hoidon arvioon, jos lapsella on:

  • hengitysvaikeus tai raskas hengitys
  • hengityksen vinkuminen tai apulihasten käyttö
  • sinertävät huulet tai poikkeava ihon väri
  • poikkeava uneliaisuus, velttous tai sekavuus
  • huono juominen tai kuivumisen merkit
  • korkea tai pitkittynyt kuume
  • voimakas kipu, kuten korvakipu tai päänsärky
  • niskajäykkyys
  • mustelmainen tai pistemäinen ihottuma
  • oireet helpottavat ensin mutta pahenevat uudelleen
  • vanhemmalla on tunne, että lapsen vointi ei ole tavallinen

Vauvan kohdalla hoidon arviota tarvitaan herkemmin, etenkin jos vauva on alle 3 kuukauden ikäinen, kuumeinen, hengittää työläästi, syö huonosti tai on poikkeuksellisen väsynyt.

Mitä kirjata ylös?

Muistilista auttaa myös, jos joudut soittamaan terveydenhuoltoon.

Kirjaa tarvittaessa:

  • milloin oireet alkoivat
  • korkein mitattu kuume ja mittaustapa
  • kuinka usein lapsi juo
  • milloin lapsi on viimeksi pissannut
  • millainen hengitys on
  • onko kipua ja missä
  • onko lääkettä annettu ja milloin
  • onko oireet pahentuneet vai helpottaneet
  • onko perussairauksia tai säännöllisiä lääkityksiä

Lapsen flunssan kotiseurannan pikaohje

Seurattava asia Hyvä merkki Huolestuttava merkki
Yleisvointi Lapsi virkistyy välillä Lapsi on veltto, sekava tai vaikeasti heräteltävä
Hengitys Hengitys on rauhallista Hengitys on raskasta, vinkuvaa tai työlästä
Juominen Lapsi juo pieniä määriä Lapsi ei juo tai virtsaa tulee vähän
Kuume Lapsi jaksaa välillä Kuume pitkittyy tai lapsi on selvästi huonokuntoinen
Yskä Hengitys pysyy normaalina Yskään liittyy hengitysvaikeutta tai sinerrystä
Iho Väri on normaali Sinerrys, harmaus tai pistemäinen ihottuma

Yhteenveto

Lapsen flunssassa tärkeintä on seurata yleisvointia, hengitystä, juomista, kuumetta ja oireiden kehitystä. Useimmat flunssat paranevat kotona, mutta lapsen poikkeava väsähtäminen, hengitysvaikeus, huono juominen, pitkittynyt kuume, voimakas kipu tai oireiden uusi paheneminen vaativat hoidon arviota.

Milloin pitää hakeutua hoitoon?

Hakeudu terveydenhuollon arvioon matalalla kynnyksellä, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai vointi heikkenee selvästi.

  • Hengitys vaikeutuu tai ilmenee hengenahdistusta.
  • Kuume on korkea, pitkittyy tai palaa uudelleen.
  • Yleistila laskee selvästi tai sairastunut on poikkeuksellisen väsynyt.
  • Kyseessä on vauva, raskaana oleva, ikääntynyt tai riskiryhmään kuuluva.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä lapsen flunssassa pitää seurata?

Tärkeintä on seurata lapsen yleisvointia, hengitystä, juomista, virtsaamista, kuumetta, kipua, ihon väriä ja oireiden kehitystä.

Milloin lapsen flunssan takia pitää hakeutua lääkäriin?

Hoidon arvioon kannattaa hakeutua, jos lapsi hengittää raskaasti, on poikkeuksellisen väsynyt tai sekava, ei juo, virtsaa tulee vähän, kuume pitkittyy, kipu on voimakasta tai oireet pahenevat uudelleen.

Onko kuume lapsella aina vaarallista?

Kuume on lapsella tavallinen infektion oire. Kuumeen numeroa tärkeämpää on lapsen yleisvointi, hengitys, juominen ja se, virkistyykö lapsi välillä.

Mistä tietää, että lapsi ei saa tarpeeksi nestettä?

Kuivumiseen voivat viitata vähäinen virtsaaminen, kuiva suu, kyynelten puuttuminen itkiessä, voimakas jano, väsähtäminen ja se, ettei lapsi pysty juomaan tai pitää nesteitä sisällä.

Milloin vauvan flunssa vaatii arviota?

Vauvan kohdalla arviota tarvitaan herkemmin, erityisesti jos vauva on alle 3 kuukauden ikäinen ja kuumeinen, hengittää työläästi, syö huonosti tai on poikkeuksellisen väsynyt.