Flunssan tarttuvuus – kuinka kauan flunssa tarttuu?

Flunssan tarttuvuus

Flunssa eli nuhakuume tarttuu ihmisestä toiseen yleensä hengitysteiden eritteiden, pisaroiden, käsien ja kosketuspintojen välityksellä. Tartunta voi levitä esimerkiksi yskiessä, aivastaessa, niistäessä tai koskettaessa pintoja, joihin viruksia on päätynyt.

Flunssa tarttuu usein herkimmin oireiden alkuvaiheessa, kun nuha, kurkkukipu, aivastelu ja yskä ovat alkamassa tai voimakkaimmillaan. Tartuttavuus voi kuitenkin alkaa jo ennen kuin oireet ovat selviä.

Lyhyt vastaus: Flunssa tarttuu yleensä herkimmin oireiden ensimmäisinä päivinä. Tartuttavuus voi alkaa jo ennen selviä oireita ja jatkua useita päiviä, joskus pidempäänkin erityisesti lapsilla tai voimakkaasti oireilevilla.

Miten flunssa tarttuu?

Flunssa tarttuu tavallisimmin hengitystievirusten välityksellä. Virukset leviävät erityisesti silloin, kun sairastunut yskii, aivastaa, puhuu lähietäisyydellä tai koskettaa nenää ja suuta ja sen jälkeen pintoja tai toista ihmistä.

Tartunta voi tapahtua esimerkiksi:

• pisaroiden kautta yskiessä tai aivastaessa
• käsien kautta, jos niissä on hengitystie-eritteitä
• kosketuspintojen kautta, kuten ovenkahvoista, puhelimista tai näppäimistöistä
• lähikontaktissa, kuten samassa taloudessa, työpaikalla, koulussa tai päiväkodissa
• yhteisten astioiden, pyyhkeiden tai nenäliinojen kautta

Kaikki altistuneet eivät välttämättä sairastu. Sairastumiseen vaikuttavat muun muassa viruksen määrä, lähikontaktin kesto, oma vastustuskyky ja se, onko kyseiselle virukselle jo jonkinlaista aiempaa vastustuskykyä.

Kuinka kauan flunssa tarttuu?

Flunssa tarttuu usein eniten oireiden ensimmäisten päivien aikana. Moni on tartuttavimmillaan juuri silloin, kun kurkkukipu, nuha, aivastelu ja yskä ovat alussa tai voimistumassa.

Yleinen nyrkkisääntö on, että tartuttavuus on suurinta noin ensimmäisten 2–4 oirepäivän aikana. Tartuttavuus voi kuitenkin jatkua tämän jälkeenkin, etenkin jos oireet ovat voimakkaita, yskää ja nuhaa on paljon tai sairastunut on lapsi.

Tarkkaa tartuttavuuden päättymispäivää ei voi aina tietää, koska flunssaa aiheuttavia viruksia on paljon ja ne käyttäytyvät hieman eri tavoin.

Voiko flunssa tarttua ennen oireita?

Kyllä, flunssa voi tarttua jo ennen kuin oireet ovat selviä. Tämä tekee flunssan leviämisestä vaikeasti estettävää, koska ihminen voi olla tartuttava jo silloin, kun hän ei vielä tiedä sairastuvansa.

Useimmiten tartuttavuus kuitenkin korostuu siinä vaiheessa, kun oireet alkavat: kurkku tuntuu karhealta, nenä vuotaa, aivastuttaa tai yskittää.

Tarttuuko flunssa ilman kuumetta?

Kyllä. Flunssa voi tarttua, vaikka sairastuneella ei olisi kuumetta. Tavallisessa flunssassa kuumetta ei aina tule lainkaan, mutta nuha, yskä ja aivastelu voivat silti levittää viruksia.

Kuumeen puuttuminen ei siis tarkoita, ettei tauti voisi tarttua. Tartuttavuuden kannalta olennaisia ovat erityisesti hengitystieoireet ja lähikontaktit muihin ihmisiin.

Tarttuuko flunssa yskän aikana?

Yskä voi levittää hengitystie-eritteitä ympäristöön, joten yskivä flunssapotilas voi tartuttaa muita. Yskiminen hihaan tai nenäliinaan, käsien pesu ja lähikontaktien vähentäminen pienentävät tartuntariskiä.

Pitkittynyt kuiva yskä flunssan jälkeen ei kuitenkaan aina tarkoita, että henkilö olisi edelleen voimakkaasti tartuttava. Jos yleisvointi on hyvä, kuumetta ei ole ja muut oireet ovat helpottaneet, kyse voi olla hengitysteiden jälkiärsytyksestä.

Tarttuuko flunssa pinnoilta?

Flunssavirukset voivat päätyä pinnoille esimerkiksi käsien, niistämisen, yskimisen tai aivastamisen kautta. Jos toinen ihminen koskettaa samaa pintaa ja sen jälkeen silmiä, nenää tai suuta, tartunta voi olla mahdollinen.

Siksi käsien pesu on yksi tärkeimmistä tavoista vähentää flunssan leviämistä. Myös usein kosketettavien pintojen puhdistaminen voi olla hyödyllistä etenkin silloin, kun samassa taloudessa on sairastunut.

Kuinka nopeasti flunssa tarttuu altistuksen jälkeen?

Flunssan itämisaika on usein lyhyt. Oireet voivat alkaa jo 1–3 päivän kuluttua tartunnasta, mutta vaihtelua on paljon viruksesta ja ihmisestä riippuen.

Jos olet ollut lähikontaktissa flunssaiseen ihmiseen, oireita kannattaa seurata muutaman päivän ajan. Tartunta ei kuitenkaan ole varma, vaikka altistus olisi tapahtunut.

Milloin voi palata töihin flunssan jälkeen?

Töihin voi yleensä palata, kun kuume on poissa, yleisvointi on hyvä ja jaksat tehdä työsi. Jos oireet ovat vielä selvästi voimakkaat, kuten jatkuva yskiminen, runsas nuha tai selvä sairaudentunne, kotiin jääminen voi olla järkevää sekä toipumisen että muiden suojaamisen kannalta.

Etätyö voi olla hyvä vaihtoehto silloin, kun olo on jo kohtuullinen mutta tartuttavia oireita on vielä jäljellä.

Työpaikoilla kannattaa huomioida myös työn luonne. Terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, vanhustenhoidossa tai riskiryhmien kanssa työskenneltäessä paluuta kannattaa arvioida erityisen huolellisesti.

Milloin lapsi voi palata päiväkotiin tai kouluun?

Lapsi voi yleensä palata päiväkotiin tai kouluun, kun kuume on poissa, yleisvointi on hyvä ja lapsi jaksaa osallistua päivän toimintaan normaalisti.

Pelkkä lievä nuha tai satunnainen yskä ei aina estä paluuta, jos lapsi on muuten hyvävointinen. Sen sijaan lapsen kannattaa jäädä kotiin, jos hän on väsynyt, kuumeinen, itkuinen, hengittää raskaasti, ei jaksa leikkiä tai tarvitsee selvästi tavallista enemmän lepoa.

Päiväkodeissa flunssat leviävät helposti, koska lapset ovat läheisessä kontaktissa ja käsihygienia voi olla puutteellista. Siksi sairaana kotiin jääminen on tärkeää.

Miten flunssan tarttumista voi vähentää?

Flunssaa ei voi aina estää, mutta tartuntariskiä voi pienentää monilla arjen keinoilla.

Voit vähentää tarttumista näin:

• pese kädet vedellä ja saippualla
• käytä käsidesiä, jos käsienpesu ei onnistu
• yski ja aivasta hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan
• heitä käytetty nenäliina heti pois
• vältä silmien, nenän ja suun koskettelua likaisilla käsillä
• jää sairaana kotiin, jos oireet ovat selviä
• vältä lähikontaktia riskiryhmiin kuuluvien kanssa sairaana
• tuuleta huoneita mahdollisuuksien mukaan
• puhdista usein kosketettavia pintoja
• älä jaa juomapulloja, aterimiaia tai pyyhkeitä sairaana

Tartunnan ehkäisy samassa perheessä

Jos yksi perheenjäsen sairastuu, tartuntaa voi olla vaikea estää kokonaan. Riskiä voi kuitenkin vähentää.

Kotona voi auttaa:

• käsien pesu niistämisen, yskimisen ja lapsen auttamisen jälkeen
• omien pyyhkeiden käyttäminen
• yhteisten juomapullojen ja ruokailuvälineiden välttäminen
• pintojen puhdistaminen keittiössä, kylpyhuoneessa ja ovenkahvoissa
• sairastuneen lepääminen mahdollisuuksien mukaan erillään muista
• riskiryhmäläisten suojaaminen lähikontakteilta sairauden alkuvaiheessa

Täydellistä eristäytymistä ei arjessa aina voi toteuttaa, varsinkaan lapsiperheessä. Tärkeintä on vähentää tarpeetonta altistusta ja huolehtia hyvästä käsihygieniasta.

Milloin flunssa ei enää tartu?

Flunssan tartuttavuus vähenee yleensä, kun oireet helpottavat. Jos kuumetta ei ole, yleisvointi on hyvä ja jäljellä on vain lievä yskä tai nenän tukkoisuus, tartuttavuus on yleensä pienempi kuin sairauden alkuvaiheessa.

Täysin varmaa hetkeä, jolloin flunssa ei enää tartu lainkaan, ei voi aina sanoa. Siksi on hyvä jatkaa hyvää käsihygieniaa ja yskimishygieniaa vielä toipumisvaiheessakin.

Käytännön ohje: Jos olet kuumeeton, vointisi on selvästi parempi ja oireet ovat lieviä, paluu arkeen on usein mahdollinen. Jos yskit jatkuvasti, niistät paljon tai tunnet olosi selvästi sairaaksi, kotiin jääminen suojaa sekä sinua että muita.

Milloin tarttuvuuden takia pitää olla erityisen varovainen?

Erityistä varovaisuutta tarvitaan, jos olet tekemisissä ihmisten kanssa, joille hengitystieinfektio voi olla tavallista riskialttiimpi.

Vältä lähikontaktia sairaana erityisesti, jos toinen henkilö on:

• vastasyntynyt tai pieni vauva
• ikääntynyt
• raskaana
• pitkäaikaissairas
• immuunipuutteinen
• keuhko- tai sydänsairautta sairastava
• syöpähoidoissa tai muussa vastustuskykyä heikentävässä hoidossa

Riskiryhmäläisen luona vierailua kannattaa siirtää, jos sinulla on tuoreita flunssaoireita.

Flunssa, influenssa ja korona tarttuvuuden näkökulmasta

Flunssa, influenssa ja korona voivat kaikki tarttua hengitystie-eritteiden ja lähikontaktin kautta. Oireiden perusteella niitä ei aina voi erottaa varmasti toisistaan.

Jos oireet ovat voimakkaat, kuume on korkea, sairaudentunne on äkillinen tai olet ollut altistustilanteessa, kannattaa noudattaa ajankohtaisia terveysohjeita ja harkita testiä tilanteen mukaan.

Erityisesti riskiryhmien suojaaminen on tärkeää riippumatta siitä, mikä hengitystievirus oireiden taustalla on.

Milloin lääkäriin?

Tartuttavuus itsessään ei yleensä vaadi lääkärikäyntiä, mutta flunssaoireiden voimakkuus tai pitkittyminen voi vaatia arviota.

Hakeudu hoitoon tai kysy terveydenhuollosta neuvoa, jos:

• hengitys vaikeutuu
• kuume on korkea tai pitkittyy
• yleistila heikkenee selvästi
• oireet pahenevat uudelleen jo paranemisen jälkeen
• yskä on voimakasta tai siihen liittyy veristä limaa
• rintakipu on voimakasta tai poikkeavaa
• lapsi on poikkeuksellisen väsynyt, hengittää raskaasti tai juo huonosti
• vauva sairastuu ja vointi huolestuttaa
• sairastunut kuuluu riskiryhmään

Hätätilanteessa tulee hakeutua päivystykseen tai soittaa hätänumeroon.

Yhteenveto

Flunssa tarttuu yleensä herkimmin oireiden alkuvaiheessa, erityisesti ensimmäisten päivien aikana. Tartunta voi levitä pisaroiden, käsien, kosketuspintojen ja lähikontaktin kautta. Flunssa voi tarttua myös ilman kuumetta ja joskus jo ennen selviä oireita.

Tartuttavuutta voi vähentää pesemällä käsiä, yskimällä hihaan, jäämällä sairaana kotiin ja välttämällä lähikontaktia erityisesti riskiryhmiin kuuluviin. Arkeen voi yleensä palata, kun kuume on poissa, yleisvointi on hyvä ja oireet ovat selvästi helpottaneet.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka kauan flunssa tarttuu?

Flunssa tarttuu usein herkimmin oireiden ensimmäisten päivien aikana. Tartuttavuus voi jatkua useita päiviä ja joskus pidempään, etenkin jos yskää ja nuhaa on edelleen paljon.

Voiko flunssa tarttua ennen oireita?

Kyllä. Flunssa voi tarttua jo ennen selviä oireita, mutta tartuttavuus on usein suurimmillaan oireiden alkuvaiheessa.

Tarttuuko flunssa ilman kuumetta?

Kyllä. Flunssa voi tarttua ilman kuumetta, koska nuha, yskä ja aivastelu voivat levittää hengitystieviruksia.

Milloin flunssa ei enää tartu?

Tartuttavuus yleensä vähenee, kun oireet helpottavat, kuume on poissa ja yleisvointi on hyvä. Täysin tarkkaa päättymispäivää ei kuitenkaan aina voi tietää.

Voiko töihin mennä, jos on vielä nuha?

Lievä nuha ei aina estä töihin paluuta, jos kuumetta ei ole ja yleisvointi on hyvä. Jos oireet ovat voimakkaat tai työssä kohdataan riskiryhmiä, kotiin jääminen tai etätyö voi olla parempi vaihtoehto.

Voiko lapsi mennä päiväkotiin lievässä flunssassa?

Lapsi voi yleensä palata päiväkotiin, kun kuume on poissa, yleisvointi on hyvä ja lapsi jaksaa osallistua normaaliin toimintaan. Selvästi sairaana lapsen tulee jäädä kotiin.

Miten estän flunssan tarttumisen kotona?

Tarttumista voi vähentää pesemällä käsiä, käyttämällä omia pyyhkeitä, välttämällä yhteisiä juomapulloja ja puhdistamalla usein kosketettavia pintoja.

Tarttuuko flunssa pinnoilta?

Kyllä, tartunta voi olla mahdollinen, jos viruksia päätyy pinnoille ja toinen ihminen koskettaa pintaa ja sen jälkeen silmiä, nenää tai suuta. Käsien pesu vähentää riskiä.