Muuta mukavaa
Suosittelemme

Faktoja

Influenssa, eli flunssavirus, on erityisesti talvisaikaan leviävä kovan kuumeen nostava virusairaus. Influenssa on ortomyksiviruksen aiheuttama viruspohjainen sairaus, ja se eroaa kausiflunssasta, joka on yleisimmin rinoviruksen aiheuttama sairaus. Ero Influenssan ja flunssan välillä on helppo tunnistaa: Influenssa on huomattavasti voimakkaampi sairaus ja nostaa huomattavasti helpommin kovan kuumeen.

Mikä on Influenssa

Influenssa on virustauti joka yleisimmin luokitellaan joko A-, B- tai C-tyyppisiksi viruksiksi. Näistä yleisin on A-tyypin virus, ja siitä puhutaan julkisesti usein A-influenssana tai A-influenssa-aaltona. Vaikka puhutaankin monesti sikainfluenssasta, lintuinfluenssasta ja monesta muusta ovat kaikki influenssavirukset enemmän tai vähemmän sukua keskenään ja lähtöisin alkujaan samoista tekijöistä. Tärkeintä onkin huomioida seikka että oli influenssan nimi mikä tahansa, on kyseessä aina saman viruksen eri muunnoksia.

Influenssan alkuperiä

Influenssavirukset ovat lähtöisin monesta eri paikasta; Esimerkiksi A-tyypin influenssavirus on alkujaan lintueläinten keskuudessa levinnyt virus kun taas B- ja C-tyypin influenssavirukset ovat nisäkkäille ominaisia viruksia jotka aiheuttvat lieviä flunssakausia joka vuosi.

Eniten mediahuomiota viime vuosina saaneet sika- ja lintuinfluenssat ovat lähtöisin pääosin Aasian alueelta, jossa kotieläinten- ja karjan pito tapahtuu usein ihmisten välittömässä läheisyydessä. Vaikka esimerkiksi lintuinfluenssa ei helposti tartukkaan ihmiseen, kasvaa tartunnan mahdollisuus mitä enemmän ihminen on virusta kantavan linnun kanssa tai syö huonosti käsiteltyä tai kuumennetun linnun lihaa jossa virusta on. Linnuilla itse A-virus on useimmiten oireeton.

Influenssan perusoireet

Vaikka influenssa voi olla täysin oireeton, Influenssan perusoireisiin luetaan yleisimmin korkea kuume, voimakas lihassärky selän- ja jäsenien alueella, päänsärkyä ja monesti myös pahoinvointia ja kurkkukipua. Influenssa alkaakin yleisimmin lihasäryillä ennen varsinaista kuumeilua ja siirtyy nopeasti voimakkaaseen kuumeeseen ja muihin edellämainittuihin oireisiin jotka kestävät tavallisimmin kolmesta neljään päivää.

Normaaliin influenssasairastamiseen kuuluu myös ruokahaluttomuus, hengityselinten oireita kuten kuivaa yskää, kipeä kurkku ja nuha.

Influenssan aiheuttama kuume laskee yleensä melko nopeasti, noin neljän päivän jälkeen kuumeen alkamisesta. Mikäli korkea kuume jatkuu yli neljä päivää, on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin. Hengityselimet voivat osoittaa oireilua muiden oireiden lievennettyä ja kestää jopa kaksi viikkoa.

Sairastaessa on aina tärkeätä, etenkin lasten ja vanhusten kohdalla, kiinnittää huomiota oireiluun influenssan aikana ja sen jälkeen, sillä influenssa voi joissain tapauksissa aiheuttaa myös vakavia komplikaatioita kuten keuhkokuumeen joka yleensä aiheutuu influenssan jälkitautina bakteeritulehduksen myötä. Keuhkokuumetta tulee helpoiten yli 60 – vuotialle ihmisille influenssan seurauksena. Tämän vuoksi mikäli oireet ovat vakavat, hengittäminen vaikeaa tai kuume jatkuu pitkään on syytä ottaa aina yhteyttä lääkäriin jos on syytä epäillä keuhkokuumetta.

Riskiryhmien, kuten pitkäaikaissairaiden tai keuhkosairaus-potilaiden on syytä kiinnittää erityistä huomiota omaan parantumiseensa ja oireisiin.

Influenssan torjunta ja parantaminen

Parhaat tavat torjua ja parantaa influenssatartuntaa ovat lepo, tarpeeksi nestettä ja monipuolinen ravinto joka sisältää tarpeeksi paljon hivenaineita ja vitamiineja.  Etenkin influnssakaudella suositellaan aina otettavaksi vitamiinilisiä normaalin ravinnon lisäksi koska se vahvistaa kehon immuniteettia talvikaudella jolloin luonnollista D-vitamiinin lähdettä, eli auringonvaloa, on huomattavasti vähemmän kuin normaalisti.

Ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antavan lääkäri Erkki Antilan mukaan että nykyiset suomessa käytettävät D-vitamiinin saantisuositukset ovat riittämättömiä. Virallinen D-vitamiinin saantisuositus (2008) on 7.5 µg kun taas Antila suosittelee kansainvälisten tutkimusten ja analyysien perusteella sopivaksi D-vitamiinin päiväannokseksi väihntään 50 µg. D-Vitamiinia pidetään melko vaarattomana vitamiininä ja sen päivittäisen annostuksen yläraja on 250 µg.

Influenssan ja kausiflunssan lisäksi hyvä D-vitamiinin saanti helpottaa ja vähentää muita yleisesti ilmeneviä perussairauksia.

Auttoiko artikkeli sinua? Klikkaahan tykkää-nappia!



Jaa tietoa eteenpäin - Klikkaa nappeja alla:



Tykkää meistä!
Lisätietoa
Suosittelemme
Tämä verkkosivu on osa mediatomaatti mediataloa
© 2004 - Kaikki oikeudet pidetetään - Kopiointi ehdottomasti kielletty
Mediakortti - Sivukartta - Mainosmyynti - Design by Studio Tulimeri